Ja Fredrika Bremerin

PIONEERI   kirjailija   reportteri   matkakuvaaja

Fredrika Bremer syntyy Turussa ja varttuu aikuiseksi Tukholmassa ja Årstan linnassa Haningessa. Hän debytoi anonyyminä kirjailijana v. 1828. Fredrika Bremer kirjoittaa useita suosittuja porvarisperheiden elämää kuvaavia teoksia, jotka on julkaistu sarjassa  ”Teckningar ur hvardagslivet”. Tunnetuimpia näistä ovat  ”Famillen H***, ”Grannarne” ja ”Hemmet”. Bremerin kirjoja käännetään 12 kielelle ja hänestä tulee lyhyessä ajassa maailmankuulu kirjailija – yhtä suosittu kuin Dickens ja Balzac.

Elämänkatsomukseen ja uskontoon liittyviä kysymyksiä Fredrika Bremer pohtii rohkeasti teoksessaan ”Morgonväckter” (1842). Bremerissä varhain herännyt halu osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan johtaa hänet sairaanhuollon piiriin. Hän on mukana perustamassa koulua ja  niin kutsuttuja naisyhdistyksiä, jotka  auttavat orpolapsia ja muita yhteiskunnan vähempiosaisia.

Fredrika Bremerin merkittävimpiä teoksia ovat hänen matkakuvauksensa. ”Hemmen i den nya verlden” (1853-1854) on journalistinen mestariteos, joka perustuu kotona olevalle Agathe-siskolle Amerikan ja Kuuban matkoilta lähetettyihin kirjeisiin.

Bremer on uranuurtaja toimiessaan rauhanpuolustajana.  Hän  julkaisee The Times ja Aftonbladet -lehdissä vetoomuksen kansainvälisen rauhanliiton perustamisen puolesta (1854).

Uudenaikaisessa romaanissaan ”Hertha” (1856) Fredrika Bremer ottaa avoimesti kantaa naisten täysivaltaisuuden puolesta ja vaatii naisille itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta koulutukseen. Hän on Ruotsin naisasialiikkeen keulakuva – Bremeriä ohjaa aate naisten ja miesten tasa-arvosta ja yhteistyöstä yhteisen edun hyväksi.

Bremerin Eurooppaan, Palestiinaan ja Turkkiin suuntautuneilta matkoilta valmistuneet matkakuvaukset teoksessa ”Lifvet i den gamla verlden” (1860-1862) ovat myös mielenkiintoisia ajankuvauksia.

Fredrika Bremer käy ahkeraa kirjeenvaihtoa monen sen ajan suurhenkilön kanssa. Kirjeet on julkaistu 6-osaisessa teoksessa. Erityisen mielenkiintoisia ovat Bremerin filosofi, rehtori ja kirkkoherra Per Johan Böklinille lähettämät kirjeet. Böklinistä tulee myöhemmin Fredrika Bremerin opettaja ja uskottu tämän kuolemaan asti.

Fredrika Bremer harrastaa myös taiteellista toimintaa. Hän piirtää, maalaa muotokuvia ja hän rakastaa laulua, tanssia ja musiikkia.

Vanhoilla päivillään  Fredrika Bremer asettuu Årstan linnaan, jossa hän kuolee uudenvuodenaattona v. 1865.

Fredrika Bremer on haudattu Österhaningen hautausmaahan.

Omakuva 1830-luvulta

yhteiskuntatietoinen   kristitty mystikko   VISIONÄÄR

kirjeenkirjoittaja       rauhanaktivisti   naisten oikeuksien puolustaja

ÅRSTASÄLLSKAPET  (Årstaseura)

för Fredrika Bremer –studier (Fredrika Bremer –opinnot)

Årstasällskapet för Fredrika Bremer-studier –seura on perustettu v. 1985, ja sen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Fredrika Bremerin elämää ja tuotantoa. Årstasällskapet haluaa lisätä kiinnostusta Fredrika Bremeriä kohtaan sekä opetus- että kansansivistystyön piirissä ja tukea Bremeriin liittyvää tutkimustyötä.

Aikaisemmin julkaisemattomien kirjeiden julkaiseminen kahdessa osassa (1996) on esimerkki Årstasällskapet –seuran toiminnasta samoin kuin Fredrika Bremerin museon perustaminen Årstan linnaan Haningeen.

Seura pitää myös tärkeänä kerätä esineitä, kirjeitä ja piirustuksia, jotka jollakin tavalla liittyvät Fredrika Bremeriin.

Haningen kunnan omistamassa Årstan linnassa säilytetään Fredrika Bremerin kirjakokoelmaa, joitakin matkamuistoja sekä muita Bremerin henkilökohtaisia tavaroita. Siellä on myös O J Södermarkin Fredrikasta tekemä muotokuva (originaali) ja muita tauluja ja veistoksia, kuten C G Qvarnströmin Idunapatsas.

Årstasällskapet järjestää juhlavuoden 2001 kunniaksi laajaa toimintaa. Fredrika Bremer on vaikuttanut monella alalla; juuri tätä hänen monipuolisuuttaan halutaan tuoda esille merkkivuonna. Kaksi vuosisataa on kulunut kirjailijan syntymästä, mutta monet Fredrika Bremerin näkemykset tulevaisuudesta ovat tänä päivänä ajankohtaisempia kuin koskaan aikaisemmin.

LIITY ÅRSTASÄLLSKAPET – seuran JÄSENEKSI!

Seura toivottaa kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi. Vuosimaksu on 150 kruunua. Postisiirtotilin numero on 491 56 11-0. www.fredrikabremer.net

Årstasällskapet ei ole Fredrika-Bremer –liiton alainen seura. Seura perustettiin levittämään tietoa maailmankuulun kirjailijan ja kansainvälisen kulttuuripersoonallisuuden  Fredrika Bremerin elämästä ja tuotannosta . Årstasällskapet on DELSin jäsen, ”De Litterära Sällskapens samarbetsnämnd” (Kirjallisuusseurojen yhteistyölautakunta).

KANSIKUVAT: O J Södermarkin Fredrika Bremeristä tekemä muotokuva vuodelta 1843 ja ote Per Johan Böklinille Ovesholmissa 31. kesäkuuta 1833 kirjoitetusta kirjeestä.

Tuotanto: Ekstam Studio 1 / Katarina Tryck AB Sthlm 2001

1801

Fredrika syntyy Turussa (Aurajoen rannalla) 17. elokuuta tuomiokirkon kellojen lyödessä neljä. Isä, ruukinpatruuna C F Bremer, muuttaa vuonna 1804 perheineen Tukholmaan. Vuonna 1805 Bremer ostaa Årstan linnan perheen kesänviettopaikaksi. Isä on psyykkisesti sairas ja äiti on luonteeltaan pedanttinen. Fredrikalla on kuusi sisarusta. Lapset saavat kotiopetusta saksan, englannin ja ranskan kielessä sekä oppitunteja pianonsoitossa, maalauksessa ja tanssissa.

1821-22

Perhe tekee vuoden kestävän opintomatkan Saksaan, Sveitsiin, Ranskaan ja Alankomaihin. Isä hallitsee seuruetta itsevaltaisin ottein.

1827.28

Fredrika saa nauttia suurempaa vapautta asettuessaan asumaan Årstaan, jossa  hän hoitaa sairasta Agathe-siskoaan. Fredrika osallistuu työntekoon seudun asukkaiden kanssa ja aloittaa kirjoittamisen.

1828

Ensimmäisessä teoksessaan ”Teckningar utur hvardagslivet” kirjailija pysyt-telee nimettömänä. Tähän teokseen Fredrika kirjoittaa vielä kaksi osaa lisää. Toinen näistä on ”Familjen H*, jonka sankaritar on hyvin epäta-vallinen mamselli nimeltään Beata Hvardagslag.

1831

Kirjailijan henkilöllisyys on paljastunut, isä on kuollut, Fredrikasta tulee kuuluisa ja hän päättää jatkaa kirjoittamista. Vieraillessaan siskonsa Charlotten luona Kristianstadissa, Fredrika ottaa yksityistunteja lundilaiselta maisterilta, Per Bökliniltä, joka johdattaa Fredrikan tuon aikakauden kirjalli-suudesta, filosofiasta ja uskonnosta käytyihin keskusteluihin – tämä ajatustenvaihto ja ystävyyssuhde Böklinin kanssa kestää koko elämän ajan.

1835

Hylättyään Böklinin kosinnan Fredrika matkustaa Norjaan ja kirjoittaa siellä neljä romaania, mm. ”Grannarne” 1837, jonka  päähenkilö on nimeltään  ”ma chère mère”.

1840

Kirjailija julistetaan täysivaltaiseksi yhdessä ainoan eloon jääneen, naimattoman Agathe-siskonsa kanssa. Asian käsittely on rasit-tava kokemus. Fredrikan kirjoja käännetään eri kielille ja Bremer tulee tunnetuksi Euroopassa ja Amerikassa.

1842

Teos ”Morgon-väckter” julkaistaan. Se sisältää kirjailijan uskontunnustuksen. Lehdistö kirjoittaa:  ”Naiset älköön sotkeutuko asioihin, jotka eivät heille kuulu”.

1843

Fredrika julkaisee vielä neljä ro-maania, mm. ”En dagbok”. Tukholmassa raivon-neen koleraepidemian jälkeen hän osallistuu ns. naisyhdistysten työhön.

1849

Fredrika matkustaa Amerikkaan tutustuakseen uuteen maailmaan, johon hän niin kovasti uskoo. Hän vierailee itärannikon kaupun-geissa, orjakaupungeissa ja matkustaa posti-vaunuilla, junalla ja laivalla jokiteitse aina Wisconsinista New Orleansiin asti. Matkallaan hän poikkeaa myös Kuubassa. Kahden vuoden matkustelun jälkeen hän palaa Englannin kautta Ruotsiin. Sillä aikaa kuolee hänen Agathe-siskonsa, jolle hän on lähettänyt matkakirjeitään.

1853-54

Kirjeet julkaistaan matkateoksessa ”Hemmen i den nya verlden”. Fredrika julkaisee Times ja Aftonbladet –lehdissä rauhanvetoomuk-sensa, jossa hän kehottaa maailman kristittyjä nai-sia liittoutumaan yhteen sodan kauhuja vastaan.

1856

”Hertha eller En själs historia. Teckning ur det vardagliga livet” julkaistaan. Fredrika lähtee toiselle pitkälle ulkomaanmatkal-leen osittain välttääkseen teoksen herättämän kohun.

1856-61

Fredrika käy Sveitsissä, Belgiassa, Italiassa ja asuu pitkät ajat eri paikoissa. Pales-tiinaan hän jää puoleksi vuodeksi ja Kreikassa hän asuu kaksi vuotta Ateena pääpaikkanaan. Jerusalem on hänen unelmiensa täyttymys. Fredrika  kirjoittaa päiväkirjaa kuvitteelliselle lukijalle L*. Siinä hän selittää omaa näkemystään maailmasta, ihmiskunnasta, historiasta, Jumalasta ja uskonnosta. Ateenasta hän lähettää painoon ”Lifvet i gamla verlden” –teoksen ensimmäiset osat.

1863-64

Margaret Howitt, Fredrikan romaa-nien englannin kielen kääntäjän tytär asuu Fredrika Bremerin luona Tukholmassa. Howitt kuvaa elä-västi ikääntyvää kirjailijaa kirjassaan ”Ett år med Fredrika Bremer”.

1865

Fredrika kuolee uudenvuodenaat-tona Årstan linnassa. Fredrika Bremer on haudattu Österhaningen hautausmaahan.